Biotekniikan, fermentointitekniikan ja modernin biovalmistuksen kehittyessä koe{0}}mittakaavan fermentoreista on tullut olennaisia työkaluja prosessien validoinnissa, parametrien optimoinnissa ja siirtymisessä laboratoriokehityksestä kaupalliseen tuotantoon. Koska erilaisilla mikro-organismeilla, soluviljelmillä ja fermentaatiotuotteilla on erilaiset vaatimukset sekoitukselle, hapensiirrolle, leikkausolosuhteille ja ympäristön hallintaan, pilotti-mittakaavan fermentoreita on saatavana useissa eri kokoonpanoissa. Oikean järjestelmän valitseminen voi parantaa merkittävästi tutkimusten tehokkuutta ja luotettavuutta-.
Sekoitusmenetelmiin ja reaktorin suunnitteluun perustuen yleisiin pilotti-mittakaavakokoonpanoihin kuuluvat sekoitussäiliöt- ja ilmakuljetusfermentit. Sekoitus-säiliöjärjestelmät käyttävät moottorin-käyttöistä akselia ja juoksupyörää viljelyväliaineen sekoittamiseen ja toimivat yhdessä ilmastusjärjestelmän kanssa hapen siirron tehostamiseksi. Niiden vahvat prosessin-hallintaominaisuudet tekevät niistä sopivia monenlaisiin mikrobifermentointi- ja bioprosessikehityssovelluksiin. Ilmakuljetusfermentoijat käyttävät ensisijaisesti kaasun{8}}indusoitua kiertoa viljelmän liikuttamiseksi ja sekoittamiseksi, mikä vähentää mekaanisen sekoituksen tarvetta. Tämä kokoonpano voi olla edullinen tietyissä prosesseissa, joihin liittyy{10}}leikkausherkkiä biologisia järjestelmiä.
Koe{0}}mittakaavan fermentaattorit voidaan myös luokitella niiden toimintatavan mukaan, mukaan lukien erä-, syöttö--erä- ja jatkuvat prosessit. Eräfermentoinnissa primaariviljelyalusta ja ymppi lisätään ennen viljelyn aloittamista, mikä tekee tästä lähestymistavasta sopivan prosessin validointiin ja tutkimustutkimuksiin. Fed-annostoiminto mahdollistaa ravinteiden tai substraattien asteittaisen lisäämisen määritellyn strategian mukaisesti ja on erityisen hyödyllinen, kun substraattipitoisuutta tai viljelyn kestoa on hallittava huolellisesti. Jatkuvat järjestelmät ylläpitävät jatkuvaa väliaineen lisäystä ja viljelmän poistamista suhteellisen stabiilien toimintaolosuhteiden tukemiseksi, ja niitä käytetään erityisiin jatkuviin fermentointiprosesseihin.
Biologisen viljelmän tyyppi on toinen tärkeä tekijä koe{0}}mittakaavan fermentorin valinnassa. Järjestelmät voidaan konfiguroida mikrobi-, nisäkässolu- tai kasvisoluviljelyä varten. Mikrobifermentaatiossa painotetaan usein enemmän sekoitusta, ilmastusta ja liuenneen hapen hallintaa, kun taas soluviljelyprosessit voivat vaatia erityisen vakaita ympäristöolosuhteita ja huolellista hydrodynaamisen leikkausvoiman hallintaa. Astian suunnittelu, sekoitusjärjestelmä ja ohjausstrategia tulisi siksi valita biologisen järjestelmän ominaisuuksien mukaan.
Pilotti{0}}mittakaavajärjestelmät voivat myös vaihdella laitteiden integroinnin ja automaation tasoltaan. Perusjärjestelmät tarjoavat tärkeitä prosessin-ohjaustoimintoja, kun taas modulaariset ja pitkälle automatisoidut alustat voivat sisältää lämpötilan, pH:n, liuenneen hapen, ruokinnan, vaahdonhallinnan ja online-valvonnan. Näiden konfiguraatioiden avulla tutkijat voivat valita sopivan prosessinhallinnan tason kehitystavoitteidensa mukaan.
Käytännössä koe{0}}mittakaavan fermentorin valinnassa pitäisi olla muutakin kuin pelkkä astian tilavuuden huomioon ottaminen. Sellaiset tekijät kuin biologinen järjestelmä, prosessin ominaisuudet, hapen siirtovaatimukset, toimintatapa ja suunniteltu tuotantokoko tulee kaikki arvioida. Automaation ja digitaalisten teknologioiden kehittyessä pilotti-mittakaavan fermentointijärjestelmien odotetaan muuttuvan yhä modulaarisemmiksi, älykkäämmiksi ja tarkemmiksi, mikä tarjoaa vahvempaa teknistä tukea laboratorioprosessien muuntamiseksi skaalautuvaksi teolliseksi tuotannoksi.





